Kritiikki baletista Jekyll & Hyde 21.11.2020 Oopperalla
Kuva Roosa Oksaharju/Oopperan mediakuvapankki
Kun perjantaina tuli ilmoitus, että kulttuuripaikat olisivat kiinni kolme viikkoa pääkaupunkiseudulla, niin lauantaina oli jotenkin erityistä päästä käymään vielä katsomassa tämä. Kerroinkin jo aikaisemmin, miten tilanne oli otettu huomioon Oopperassa, mielestäni tätä turvallisuutta oli vielä parannettu. Nythän piti takit jättää narikkaan. Mielestäni käsidesipisteitä oli lisätty, ja vesipisteet, joissa aikaisemmin itse laskettiin automaatista vettä mukiin, olivat vaihtuneet pieniksi pulloiksi. Hyvä ajatus - ja ajankuva!
Oma paikkani löytyi vasemmalta, rivi 1 paikka 1. Kukaan ei olisi edessä, takana eikä vieressä - mikä kaikki johtuu koronatilanteesta. Vähän joutui toki kurottelemaan, mutta lipun edullinen hinta ja tilanne huomioiden paikka oli oikein mainio.
Ainoa asia mikä minua huoletti ja mihin kiinnitin erityistä huomiota, oli se, kun näin orkesterisyvennykseen, jossa vain noin puolella oli maskit. Ja sitten tuli maski naamassa kapellimestari, astui korokkeelleen, veti maskin naamasta ja taitteli sen povitaskuun. Tämä toistui seuraavalla puoliajalla ja uskallan olettaa, että väliajalla hän kaivoi maskin taskustaan ja laittoi takaisin naamalleen. Ei kovin hygieenistä eikä vahvistanut tunnetta siitä, miksi maskeja käytetään. Jos näin tekisi joku yleisön jäsen, ei se olisi ollut niin kamalaa, mutta...
Tummansävyinen, raskas musiikki loi heti alkutahdeista aidon tunnelman. Tämähän ei ole erityisen kaunis tarina, pikemminkin synkkä, mutta pidän siitä silti. Olen nähnyt sen elokuvana ja teatteriesityksenä aiemminkin. Tarina siis itsessään oli tuttu, mutten ollut nähnyt siitä koskaan tanssiversiota. Ehkä en suosittelisi katsomaan, jos ei tiedä mitään tarinasta, koska sitä oli aika ajoin haastavaa seurata. Juonesta olisi helposti pudonnut, jos ei olisi tuntenut sisältöä.
Tanssit olivat loistavia kaikkinensa, mutta erityisesti mieleeni jäi kohta, jossa mielisairaat potilaat olivat sänkyjensä kanssa; sen visuaalisuus, vaikeus ja toimivuus. Jopa kaikki sänkyjen stopparien päälle laitot ja pois otot olivat mahtavia, ja niistä saimme nauttia pariin otteeseen. Jopa verinen kohtaus potilaiden kesken oli toimiva.
Entäpä ne hetket, kun päädyttiin saluunaan/bordelliin vai mikä tuo juottola olikaan! Sellaista revitystä ja rohkeutta en ole nähnyt oopperassa koskaan. Mies korsetissa oli myös loistava valinta mielestäni eikä tämä nautinnollinen tilanne myöskään jäänyt yhteen kertaan.
Punaiset tanssijat, joiden varsinaista logiikkaa en sinänsä ehkä täysin ymmärtänyt, tekivät visuaalisesti ja tanssillisesti erityisen hyvän ja toimivan kohtauksen.
Lopussa oli kahden miehen, hyvän ja pahan - ja vähän kolmannenkin - viimeinen kohtaaminen, ja se oli kerrassaan mainio. Myös maskit, joita lavalla käytettiin, oli valittu huolella ja mielestäni kokonaisuus osui nappiin. Esityksestä itsessään minulla ei todellakaan ole poikkipuolista sanaa, päinvastoin! Lopussa annettiin raikuvat aplodit ja lähdin kotiin hyvillä mielin.
Oma paikkani löytyi vasemmalta, rivi 1 paikka 1. Kukaan ei olisi edessä, takana eikä vieressä - mikä kaikki johtuu koronatilanteesta. Vähän joutui toki kurottelemaan, mutta lipun edullinen hinta ja tilanne huomioiden paikka oli oikein mainio.
Ainoa asia mikä minua huoletti ja mihin kiinnitin erityistä huomiota, oli se, kun näin orkesterisyvennykseen, jossa vain noin puolella oli maskit. Ja sitten tuli maski naamassa kapellimestari, astui korokkeelleen, veti maskin naamasta ja taitteli sen povitaskuun. Tämä toistui seuraavalla puoliajalla ja uskallan olettaa, että väliajalla hän kaivoi maskin taskustaan ja laittoi takaisin naamalleen. Ei kovin hygieenistä eikä vahvistanut tunnetta siitä, miksi maskeja käytetään. Jos näin tekisi joku yleisön jäsen, ei se olisi ollut niin kamalaa, mutta...
Tummansävyinen, raskas musiikki loi heti alkutahdeista aidon tunnelman. Tämähän ei ole erityisen kaunis tarina, pikemminkin synkkä, mutta pidän siitä silti. Olen nähnyt sen elokuvana ja teatteriesityksenä aiemminkin. Tarina siis itsessään oli tuttu, mutten ollut nähnyt siitä koskaan tanssiversiota. Ehkä en suosittelisi katsomaan, jos ei tiedä mitään tarinasta, koska sitä oli aika ajoin haastavaa seurata. Juonesta olisi helposti pudonnut, jos ei olisi tuntenut sisältöä.
Tanssit olivat loistavia kaikkinensa, mutta erityisesti mieleeni jäi kohta, jossa mielisairaat potilaat olivat sänkyjensä kanssa; sen visuaalisuus, vaikeus ja toimivuus. Jopa kaikki sänkyjen stopparien päälle laitot ja pois otot olivat mahtavia, ja niistä saimme nauttia pariin otteeseen. Jopa verinen kohtaus potilaiden kesken oli toimiva.
Entäpä ne hetket, kun päädyttiin saluunaan/bordelliin vai mikä tuo juottola olikaan! Sellaista revitystä ja rohkeutta en ole nähnyt oopperassa koskaan. Mies korsetissa oli myös loistava valinta mielestäni eikä tämä nautinnollinen tilanne myöskään jäänyt yhteen kertaan.
Punaiset tanssijat, joiden varsinaista logiikkaa en sinänsä ehkä täysin ymmärtänyt, tekivät visuaalisesti ja tanssillisesti erityisen hyvän ja toimivan kohtauksen.
Lopussa oli kahden miehen, hyvän ja pahan - ja vähän kolmannenkin - viimeinen kohtaaminen, ja se oli kerrassaan mainio. Myös maskit, joita lavalla käytettiin, oli valittu huolella ja mielestäni kokonaisuus osui nappiin. Esityksestä itsessään minulla ei todellakaan ole poikkipuolista sanaa, päinvastoin! Lopussa annettiin raikuvat aplodit ja lähdin kotiin hyvillä mielin.
Katja Honkanen on Teatteriryhmä SUMUn perustaja. Itseoppinut ja vähän opiskellut näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja sekä nykyinen kulttuurituottajaopiskelija HUMAK AMK:ssa. Intohimona on siis teatteri, yleisössä, lavalla, tai takapiruna, aina yhtä ihanaa. Silloinkin, kun tulee teatteri burn out, pidätään tauko ja palataan silti aina takaisin teatteriin.
|
Tätä kirjaa suosittelen: Kirja-arvostelu
TULOSSA: videohaastattelu!
Menossa mukana:
Espoon kaupunginteatterisäätiö sr
Espoon sirkus- ja teatterikoulu Esko
Etelä-Karjalan Estradi ry
Föreningen för Drama Och Teater, DOT rf
Garantiföreningen för Svenska Teatern rf
Keski-Suomen Draamaopettajat ry
KokoTeatteri-yhdistys ry
Kouvolan Teatteri Oy
Kuusankosken Teatteri
Kuusankosken Toimintavoima Oy
Lahden kaupunki
Lohjan Art & Music ry
Q-teatteri ry
Ryhmäteatterin Kannatus ry
Suomen Kansallisteatteri Oy
Tampereen Teatteri Oy
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Kannatus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Teatteriosuuskunta ILMI Ö
Teatteriryhmä SUMU ry
Teatteriyhdistys Tuike ry
Turun Kaupunginteatteri Oy
Espoon kaupunginteatterisäätiö sr
Espoon sirkus- ja teatterikoulu Esko
Etelä-Karjalan Estradi ry
Föreningen för Drama Och Teater, DOT rf
Garantiföreningen för Svenska Teatern rf
Keski-Suomen Draamaopettajat ry
KokoTeatteri-yhdistys ry
Kouvolan Teatteri Oy
Kuusankosken Teatteri
Kuusankosken Toimintavoima Oy
Lahden kaupunki
Lohjan Art & Music ry
Q-teatteri ry
Ryhmäteatterin Kannatus ry
Suomen Kansallisteatteri Oy
Tampereen Teatteri Oy
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Kannatus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Teatteriosuuskunta ILMI Ö
Teatteriryhmä SUMU ry
Teatteriyhdistys Tuike ry
Turun Kaupunginteatteri Oy