24.11.2019 FIDEAN SYYSPÄIVÄ DOTILLA
kirjoittaja FIDEAn taloudenhoitaja Katja Honkanen
Olen toiminut kohta vuoden verran pestissäni ja osallistuin ensimmäistä kertaa tapahtumaan ja olin sitä myös järjestämässä. Millainen tapahtuma oli järjestäjän, taloudenhoitajan, kulttuurituottaja -opiskelijan ja FIDEAn jäsenen silmin, tässä siitä kuvaus.
Kevätpäivään osallistuin yhtenä järjestäjänä, mutta itse päivä meni minulta ohi sairastumisen myötä. Syyspäivälle päätin osallistua joka tapauksessa. Raskasta siitä ehti tulla, koska minun elämässäni on aina jotain muuta, enkä osaa oikein mihinkään sanoa ei, mikäli asia kiinnostaa minua. Sunnuntai aamuna ajelin siis tapahtumaa aloittamaan 4h yöunilla, mutta onneksi vähäinen yöuni aiheutti sen, etten ehtinyt jännittämään ja sisäinen epäonnistujani oli ilmeisesti nukkumassa vielä tuohon aikaan. Olin valmistautunut itse tapahtumaan tekemällä kyselyn osallistujille ja tuomalla osanottotodistukset mukanani. Muistin jopa ottaa kaikki mukaankin. Ja tietysti monet muut asiat, oli tapahtumaa varten tehty jo hyvissä ajoin.
Olin ensimmäinen joku muu oven takana, mutta pian sinne saapui myös Tintti Karppinen ja pääsimme sisään. Ensimmäiseksi paikkaan pikainen tutustuminen ja pian sen jälkeen kahvit porisemaan ja tarjoilujen esille laittaminen. Eikä aikaakaan, kun muut alkoivat jo saapua.
Päivä alkoi yhdistyksen sääntömääräisellä syyskokouksella ja läsnäolijoiden lyhyellä esittäytymisellä. Pääsin osallistumaan useammallakin kommentilla sekä taloudenhoitajan työhöni kuuluvalla talousarvion sekä muiden tekemisteni esittelyllä. Kävimme läpi ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, jossa omia ehdotuksia oli verkko-opinnot, podcastit ja useiden muiden asioiden päivitystä ja kehitystä mm nettisivuille. Ne hyväksyttiin, joten pääsisin ensi vuonna jatkamaan jo aloittamiani asioita. Työn touhussa siis menee tämän jäsenen ja aktiivisen työnharrastajan aika. Minulle ihaninta FIDEAssa olemisessa on ollut se, että olen voinut aktiivisesti tehdä tehtäviä, niitä, joita olen halunnut tehdä ja joihin minulla on ollut kykyä. Olen tehnyt paljon asioita, mutta olen nauttinut kaikista tehtävistä, koska olen saanut haasteita ja niiden kautta hienoja onnistumisia sekä ennen kaikkea olen todella kehittynyt. Jatkan myös ensi vuonna taloudenhoitajana, mutta osasin sentään sanoa ei hallituksen jäsenyydelle, sillä tässä on varmasti tarpeeksi ja aina voin tehdä enemmän juttuja, mikäli mieleni sellaisia asioita haluaa. Tämä on tärkeää itselleni: tehdä asioita oman jaksamisen, halun ja kehittymisen kannalta, ja bonuksena tehdä niitä asioita, joita osaa tai mitä haluaa oppia. Tunnen siis olevani kuin palapelin osa, joka on löytänyt itsensä siihen palapeliin ja sopinut siihen rakoon mikä oli ollut puuttuneena.
Saimme myös oikein mukavan uuden puheenjohtajan Susanna Metsälän. Ei vanhassakaan minun mielestäni ollut vikaa, mutta Kimmo Tähtivirta ilmoitti itse, ettei halua jatkaa puheenjohtajana vaan haluaa keskittyä muihin asioihin. Mutta hallituksessa hän toki jatkaa. Aika aikansa kutakin ja jotenkin hieno ajatus, että puheenjohtajan kausi on 2-vuotinen. Siinä saa tehdä paljon asioita, mutta kaikki projektit loppuvat aikanaan. Se on varmasti hyvä, jotta kukaan ei ehdi väsyä liikaa ja aikaa jää myös muihin asioihin. Tekemisemme yhdistyksessä on kuitenkin vapaaehtoista ja tehdään muiden töiden ohessa. Ehdin myös vaihtaa Susannan kanssa muutaman sanan ja odotan oikein mielelläni tulevaa. Ihaniin ihmisiin on aina mukavaa tutustua.
Kuvassa 1 osa uutta hallitusta. Kuvassa oikealta takarivissä: Hanna Sutela, Eeva Saha, Kimmo Tähtivirta, Tintti Karppinen, Anne Sandström. Eturivissä Iiris Autio, Susanna Metsälä ja Minna Valkama.
Puheenjohtajuuden vaihto on virallista ja vakavaa. kuva 2 ja 3 Eipäs olekaan.
Kuulimme myös DOTin historiasta ja toiminnasta, joka on todella mielenkiintoista; Joulupolku lähitulevaisuudessa ja lapsille entisaikojen tapahtumien kertominen ja sitä kautta roolittaminen esityksiin teatterin keinoin kuulosti kivalta. DOTista voi lukea lisää. https://www.dotdot.fi/suomeksi/
Ehdin haastatella Eeva Sahaa, syyskokouksen jälkeen ennen hänen pitämäänsä koulutushetkeä. Tutustuin samalla mukavaan uuteen ihmiseen.
Eeva on draamapedagogi ja laaja alainen erityisopettaja. Eeva on käyttänyt draamaa oppimismenetelmänä erityisammattikoulussa, maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa sekä toimiessaan peruskoulussa pienryhmän opettajana tai laaja-alaisena erityisopettajana. Eeva on opiskellut draamakasvatusta ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistolla sekä teatteri- ilmaisua kuntoutusmenetelmänä. Kimmoke draaman käyttöön kuntoutuksen välineenä syntyi gradusta Draamakasvatus kuntoutusmenetelmänä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja aihe kiinnostaa työnä häntä edelleen. Koulutuksen aihe syyspäivällä: Draama käyttö erityisopetuksessa. Eeva on FIDEAn rivijäsen Tampereelta, mutta jatkossa hän tulee olemaan vielä aktiivisempi sillä hänen valittiin ensi vuoden hallitukseen. Tunneharjoitukset ovat myös osa Eevan opetusta.
Olen täysin sitä mieltä, että nämä harjoitukset ovat hyviä niin aikuiselle kuin lapselle, oli kyseessä sitten jotenkin erityislapsi tai erityisempi aikuinen taikka ihan ”normaali” aikuinen tai lapsi. Siksi itsekin rakastan teatteria ja pidän siitä, että kaikki tunteet voi tuoda sinne tai olla tuomatta. Itse olen kehittynyt teatterissa lapsesta aikuiseksi ja olen saanut niin paljon hyvää sieltä tähän normaaliin arkeen. Yhtään huonoakaan päivää en vaihtaisi teatterikokemuksesta pois ja olen kyllä vienyt sinne tunteita mukaan, joskaan kaikkia en ole sieltä takaisin tuonut.
Tunteeni tällä hetkellä. Väsynyt, kaikkensa antanut ja positiivisen iloinen tapahtuman järjestämisen jälkeen.
Ja mitäkö opin projektista
Toteuttamista, suunnittelua, ajan hallintaa, kirjoittamista ja valokuvaamista. Opin lisää taloudenhoitajan työstäni ja tiedän nyt paremmin, mitä milloinkin halutaan ja jatkossa osaan toimia pestissäni ehdottomasti paremmin. En suinkaan moittisi tekemisiäni, kehittyä voi ja pitääkin vaikka olisi jo hyvä ennestään. Ja jatkan iloisin mielin tässä pestissäni uusiin seikkailuihin. Tätä kaikkea sai kulttuurituottaja -opiskelija FIDEAn syyspäivän järjestämisestä irti. Sain myös lisäkokemusta valokuvaamisesta ja siksi kuvasinkin tapahtumassa, jotta kehittyisin siinä paremmaksi.
FIDEAn rivijäsenet oppivat tuntemaan toisiaan oli kaikin puolin mukava osallistua tällaiseen tapahtumaan. Olen iloinen, että tällaiset tapahtumat järjestetään jatkossakin 2 kertaa vuodessa. Niihin saa sitten halutessaan osallistua tai olla osallistumatta.
Mitä sitten tulevaisuudessa?
Jatkan ehdottoman iloisena FIDEAn taloudenhoitajana, Kulttuurituottajaopinnoissa ja FIDEAn jäsenenä. Saattaa olla, että jotain muutakin kivaa on luvassa opintojen lomassa ja FIDEAn toiminnassa ja näitä kaikkia varmasti saan yhdistellä haluni mukaan. Teatteriharrastukseni tulee myös työllistämään minua ja lisäksi kaikki muu mukava elämässäni.
Toivottavasti näen jatkossa myös muita uusia FIDEAn jäseniä näillä kevät- ja syyspäivillä ja saan tutustua moniin muihin kiinnostaviin ihmisiin tätä kautta.
kirjoittaja FIDEAn taloudenhoitaja Katja Honkanen
Olen toiminut kohta vuoden verran pestissäni ja osallistuin ensimmäistä kertaa tapahtumaan ja olin sitä myös järjestämässä. Millainen tapahtuma oli järjestäjän, taloudenhoitajan, kulttuurituottaja -opiskelijan ja FIDEAn jäsenen silmin, tässä siitä kuvaus.
Kevätpäivään osallistuin yhtenä järjestäjänä, mutta itse päivä meni minulta ohi sairastumisen myötä. Syyspäivälle päätin osallistua joka tapauksessa. Raskasta siitä ehti tulla, koska minun elämässäni on aina jotain muuta, enkä osaa oikein mihinkään sanoa ei, mikäli asia kiinnostaa minua. Sunnuntai aamuna ajelin siis tapahtumaa aloittamaan 4h yöunilla, mutta onneksi vähäinen yöuni aiheutti sen, etten ehtinyt jännittämään ja sisäinen epäonnistujani oli ilmeisesti nukkumassa vielä tuohon aikaan. Olin valmistautunut itse tapahtumaan tekemällä kyselyn osallistujille ja tuomalla osanottotodistukset mukanani. Muistin jopa ottaa kaikki mukaankin. Ja tietysti monet muut asiat, oli tapahtumaa varten tehty jo hyvissä ajoin.
Olin ensimmäinen joku muu oven takana, mutta pian sinne saapui myös Tintti Karppinen ja pääsimme sisään. Ensimmäiseksi paikkaan pikainen tutustuminen ja pian sen jälkeen kahvit porisemaan ja tarjoilujen esille laittaminen. Eikä aikaakaan, kun muut alkoivat jo saapua.
Päivä alkoi yhdistyksen sääntömääräisellä syyskokouksella ja läsnäolijoiden lyhyellä esittäytymisellä. Pääsin osallistumaan useammallakin kommentilla sekä taloudenhoitajan työhöni kuuluvalla talousarvion sekä muiden tekemisteni esittelyllä. Kävimme läpi ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, jossa omia ehdotuksia oli verkko-opinnot, podcastit ja useiden muiden asioiden päivitystä ja kehitystä mm nettisivuille. Ne hyväksyttiin, joten pääsisin ensi vuonna jatkamaan jo aloittamiani asioita. Työn touhussa siis menee tämän jäsenen ja aktiivisen työnharrastajan aika. Minulle ihaninta FIDEAssa olemisessa on ollut se, että olen voinut aktiivisesti tehdä tehtäviä, niitä, joita olen halunnut tehdä ja joihin minulla on ollut kykyä. Olen tehnyt paljon asioita, mutta olen nauttinut kaikista tehtävistä, koska olen saanut haasteita ja niiden kautta hienoja onnistumisia sekä ennen kaikkea olen todella kehittynyt. Jatkan myös ensi vuonna taloudenhoitajana, mutta osasin sentään sanoa ei hallituksen jäsenyydelle, sillä tässä on varmasti tarpeeksi ja aina voin tehdä enemmän juttuja, mikäli mieleni sellaisia asioita haluaa. Tämä on tärkeää itselleni: tehdä asioita oman jaksamisen, halun ja kehittymisen kannalta, ja bonuksena tehdä niitä asioita, joita osaa tai mitä haluaa oppia. Tunnen siis olevani kuin palapelin osa, joka on löytänyt itsensä siihen palapeliin ja sopinut siihen rakoon mikä oli ollut puuttuneena.
Saimme myös oikein mukavan uuden puheenjohtajan Susanna Metsälän. Ei vanhassakaan minun mielestäni ollut vikaa, mutta Kimmo Tähtivirta ilmoitti itse, ettei halua jatkaa puheenjohtajana vaan haluaa keskittyä muihin asioihin. Mutta hallituksessa hän toki jatkaa. Aika aikansa kutakin ja jotenkin hieno ajatus, että puheenjohtajan kausi on 2-vuotinen. Siinä saa tehdä paljon asioita, mutta kaikki projektit loppuvat aikanaan. Se on varmasti hyvä, jotta kukaan ei ehdi väsyä liikaa ja aikaa jää myös muihin asioihin. Tekemisemme yhdistyksessä on kuitenkin vapaaehtoista ja tehdään muiden töiden ohessa. Ehdin myös vaihtaa Susannan kanssa muutaman sanan ja odotan oikein mielelläni tulevaa. Ihaniin ihmisiin on aina mukavaa tutustua.
Kuvassa 1 osa uutta hallitusta. Kuvassa oikealta takarivissä: Hanna Sutela, Eeva Saha, Kimmo Tähtivirta, Tintti Karppinen, Anne Sandström. Eturivissä Iiris Autio, Susanna Metsälä ja Minna Valkama.
Puheenjohtajuuden vaihto on virallista ja vakavaa. kuva 2 ja 3 Eipäs olekaan.
Kuulimme myös DOTin historiasta ja toiminnasta, joka on todella mielenkiintoista; Joulupolku lähitulevaisuudessa ja lapsille entisaikojen tapahtumien kertominen ja sitä kautta roolittaminen esityksiin teatterin keinoin kuulosti kivalta. DOTista voi lukea lisää. https://www.dotdot.fi/suomeksi/
Ehdin haastatella Eeva Sahaa, syyskokouksen jälkeen ennen hänen pitämäänsä koulutushetkeä. Tutustuin samalla mukavaan uuteen ihmiseen.
Eeva on draamapedagogi ja laaja alainen erityisopettaja. Eeva on käyttänyt draamaa oppimismenetelmänä erityisammattikoulussa, maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa sekä toimiessaan peruskoulussa pienryhmän opettajana tai laaja-alaisena erityisopettajana. Eeva on opiskellut draamakasvatusta ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistolla sekä teatteri- ilmaisua kuntoutusmenetelmänä. Kimmoke draaman käyttöön kuntoutuksen välineenä syntyi gradusta Draamakasvatus kuntoutusmenetelmänä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja aihe kiinnostaa työnä häntä edelleen. Koulutuksen aihe syyspäivällä: Draama käyttö erityisopetuksessa. Eeva on FIDEAn rivijäsen Tampereelta, mutta jatkossa hän tulee olemaan vielä aktiivisempi sillä hänen valittiin ensi vuoden hallitukseen. Tunneharjoitukset ovat myös osa Eevan opetusta.
Olen täysin sitä mieltä, että nämä harjoitukset ovat hyviä niin aikuiselle kuin lapselle, oli kyseessä sitten jotenkin erityislapsi tai erityisempi aikuinen taikka ihan ”normaali” aikuinen tai lapsi. Siksi itsekin rakastan teatteria ja pidän siitä, että kaikki tunteet voi tuoda sinne tai olla tuomatta. Itse olen kehittynyt teatterissa lapsesta aikuiseksi ja olen saanut niin paljon hyvää sieltä tähän normaaliin arkeen. Yhtään huonoakaan päivää en vaihtaisi teatterikokemuksesta pois ja olen kyllä vienyt sinne tunteita mukaan, joskaan kaikkia en ole sieltä takaisin tuonut.
Tunteeni tällä hetkellä. Väsynyt, kaikkensa antanut ja positiivisen iloinen tapahtuman järjestämisen jälkeen.
Ja mitäkö opin projektista
Toteuttamista, suunnittelua, ajan hallintaa, kirjoittamista ja valokuvaamista. Opin lisää taloudenhoitajan työstäni ja tiedän nyt paremmin, mitä milloinkin halutaan ja jatkossa osaan toimia pestissäni ehdottomasti paremmin. En suinkaan moittisi tekemisiäni, kehittyä voi ja pitääkin vaikka olisi jo hyvä ennestään. Ja jatkan iloisin mielin tässä pestissäni uusiin seikkailuihin. Tätä kaikkea sai kulttuurituottaja -opiskelija FIDEAn syyspäivän järjestämisestä irti. Sain myös lisäkokemusta valokuvaamisesta ja siksi kuvasinkin tapahtumassa, jotta kehittyisin siinä paremmaksi.
FIDEAn rivijäsenet oppivat tuntemaan toisiaan oli kaikin puolin mukava osallistua tällaiseen tapahtumaan. Olen iloinen, että tällaiset tapahtumat järjestetään jatkossakin 2 kertaa vuodessa. Niihin saa sitten halutessaan osallistua tai olla osallistumatta.
Mitä sitten tulevaisuudessa?
Jatkan ehdottoman iloisena FIDEAn taloudenhoitajana, Kulttuurituottajaopinnoissa ja FIDEAn jäsenenä. Saattaa olla, että jotain muutakin kivaa on luvassa opintojen lomassa ja FIDEAn toiminnassa ja näitä kaikkia varmasti saan yhdistellä haluni mukaan. Teatteriharrastukseni tulee myös työllistämään minua ja lisäksi kaikki muu mukava elämässäni.
Toivottavasti näen jatkossa myös muita uusia FIDEAn jäseniä näillä kevät- ja syyspäivillä ja saan tutustua moniin muihin kiinnostaviin ihmisiin tätä kautta.
Katja Honkanen on Teatteriryhmä SUMUn perustaja. Itseoppinut ja vähän opiskellut näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja sekä nykyinen kulttuurituottajaopiskelija HUMAK AMK:ssa. Intohimona on siis teatteri, yleisössä, lavalla, tai takapiruna, aina yhtä ihanaa. Silloinkin, kun tulee teatteri burn out, pidätään tauko ja palataan silti aina takaisin teatteriin.
Tätä kirjaa suosittelen: Kirja-arvostelu
TULOSSA: videohaastattelu!
Menossa mukana:
Espoon kaupunginteatterisäätiö sr
Espoon sirkus- ja teatterikoulu Esko
Etelä-Karjalan Estradi ry
Föreningen för Drama Och Teater, DOT rf
Garantiföreningen för Svenska Teatern rf
Keski-Suomen Draamaopettajat ry
KokoTeatteri-yhdistys ry
Kouvolan Teatteri Oy
Kuusankosken Teatteri
Kuusankosken Toimintavoima Oy
Lahden kaupunki
Lohjan Art & Music ry
Q-teatteri ry
Ryhmäteatterin Kannatus ry
Suomen Kansallisteatteri Oy
Tampereen Teatteri Oy
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Kannatus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Teatteriosuuskunta ILMI Ö
Teatteriryhmä SUMU ry
Teatteriyhdistys Tuike ry
Turun Kaupunginteatteri Oy
Espoon kaupunginteatterisäätiö sr
Espoon sirkus- ja teatterikoulu Esko
Etelä-Karjalan Estradi ry
Föreningen för Drama Och Teater, DOT rf
Garantiföreningen för Svenska Teatern rf
Keski-Suomen Draamaopettajat ry
KokoTeatteri-yhdistys ry
Kouvolan Teatteri Oy
Kuusankosken Teatteri
Kuusankosken Toimintavoima Oy
Lahden kaupunki
Lohjan Art & Music ry
Q-teatteri ry
Ryhmäteatterin Kannatus ry
Suomen Kansallisteatteri Oy
Tampereen Teatteri Oy
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Kannatus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Teatteriosuuskunta ILMI Ö
Teatteriryhmä SUMU ry
Teatteriyhdistys Tuike ry
Turun Kaupunginteatteri Oy