Haastattelu tehty ZOOMissa 1.6.2020
Haastattelijana Katja Honkanen ja haastateltavana Eskon rehtori Terhi Perälä
1 Perustiedot, kuka olet ja mitä teet, haluaisimme avata rehtorin tehtävää tässä tarkemmin. Millaista rehtorin työ on?
Olen Espoon sirkus- ja teatterikoulu Eskon rehtori ja teatteriopettaja. Koulu antaa laajaa taiteen perusopetusta molemmilla taiteenaloilla. Olen toiminut nyt kolme lukuvuotta rehtorina - sitä ennen vuodesta 2003 päätoimisena teatterilinjan opettajana. Tehtäväni on olla sirkus- ja teatteriopettajien esimies, vastata koulumme taiteellis-pedagogisesta linjasta sekä kehittää koulua ja sen toimintaa yhteistyössä kaikkien Eskolaisten ja muiden koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Työhöni kuuluu edelleen myös viikottainen opetustyö. Tämän lisäksi edustan puheenjohtajana valtakunnallisessa Esittävien taiteiden oppilaitosten liitossa ETOL ry:ssä sekä Taiteen peruopetusliiton hallituksessa. Rehtorin työ onkin pitkälti sosiaalista, ihmisten kanssa yhdessä tehtävää työtä. Tärkeää on kuunnella eri tahoja, ottaa selvää asioista ja toimia rakentavasti. Eskossa mahtavaa on se, että hallintoon kuuluu minun lisäkseni myös apulaisrehtori Taruelma Heikkinen ja hallintojohtaja Susanna Hintikka. Saan peilata keskeneräisiäkin ajatuksia heidän kanssaan ja pohtia yhdessä ratkaisuja joskus kinkkisinkiin pulmiin. Tämä on hienoa ja tärkeää jatkuvan oppimisen kannalta.
2 Miten kuvailisit omaa työtäsi yhdellä lauseella?
Sirkuksen ja teatterin taiteen perusopetuksen kehittämistä ja edistämistä vuorovaikutuksellisessa yhteistyössä Eskolaisten, erilaisten toimijoiden, Espoon kaupungin, Opetushallituksen/OKM:n ja valtakunnallisten liittojen (Etol ry ja TPO ry) sekä mahdollisesti myös kansainvälisten tahojen kanssa.
3 Onko jokin asia yllättänyt rehtorin työssä?
Moni asia on ollut uutta ja ihmeellistä verrattuna päätoimisen teatteriopettajan työhön. Esimerkiksi ”asioiden loppuun saattaminen" ei ole enää mahdollista, koska ei ole olemassa olotilaa, jossa kaikki työt ikäänkuin olisivat valmiit tai tehty. Aina on jokin sähköposti odottamassa vastausta. Rehtorin työ vaatii tekijältään asioiden keskeneräisyyden sietoa ja silpputyön taitoa. Erittäin positiivisesti on yllättänyt se, että omien taitojen ja ajattelun kehittyminen voi olla jatkuvaa ja sen tulokset ovat näkyviä. Oma oppiminen ja kehittyminen onkin jonkinlainen edellytys työssä onnistumiselle, ja se inspiroi valtavasti kaikilla eämän osa-alueilla. Tärkeää onkin pitää huolta siitä, että innostuessaan jättää tilaa myös muulle elämälle ja vapaa-ajalle. Omasta hyvinvoinnista on huolehdittava ja sitä on vaalittava – muuten tätä työtä ei jaksa.
Tai onko tämän kevään tilanne vaikuttanut sinuun tai työhösi?
Tämä kevät on ollut todella poikkeuksellinen ja omalla tavallaan raskas kaikkine epätietoisuuksineen ja nopeine päätöksineen. Rehtorina ei ole voinut välttyä vääriltä arvioinneilta tai päätöksiltä. Koskaan ei ole voinut olla varma, että mikä nyt olisi viisainta. (lause pois) Äkkinäiset muutokset ovat aiheuttaneet ymmärrettävästi monissa kipuilua tavalla tai toisella. Harva meistä on tottunut siihen, että työelämä menee täysin uusiksi yhdessä yössä niin kuin etäopetuksen kanssa kävi. Ajattelen tässä kohtaa lämpimästi kaikkia opettajia kaikilla opetuksen tasoilla, jotka ovat tämän nopean käännöksen joutuneet tekemään. Erityisesti esittävän taiteen aloilla ei ole ollut itsestäänselvää astua esiin opettajana tietokoneen ruudulla. Sitä on säälittävän paljas - pelkän puhuvan päänsä kanssa - kaiken sen nonverbaalin ja kehoviestinnän jälkeen, mihin on vuosien ajan teatteritunneilla tottunut. Vuorovaikutus jää kovin pieneksi (tai se tuntuu siltä), kun siitä poistaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ilmaisuun. Itselläni se aiheutti suurta pelkojen voittamista ensimmäisten viikkojen aikana ja vertaisin sitä esiintyjän lavalle menoon. Ramppikuume oli minulle todellisuutta etäopetuksen kuin myös palavereiden aikana pitkään.
4 Mistä haluaisit puhua, mistä haluaisit lukijoiden kuulevan?
Minusta on ollut hienoa seurata sitä, miten pedagogiikka ja sen asema on nostanut päätään lasten ja nuorten teatteriopetuksessa. Pedagogiikan laitos Teatterikorkeakoulussa on tasoittanut tietä monille teatterialan ammattilaisille opetuksen kentällä ja myös Turun Taideakatemia on antanut opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa Tio-opintojen aikana pedagogisen pätevyyden. Nämä ovat tärkeitä alaa oikeaan suuntaan vieviä asioita koko teatteriopetuksen ja myös harrastajateatterin kentällä.
Se, että teatteriopettaja toimii vastuullisesti lasten ja nuorten kanssa on ensiarvoisen tärkeää jokaisen henkilökohtaisen kasvun tiellä. Teatterityö on niin kokonaisvaltaista ja jokaisen persoonaa lähelle menevää, että vääränlainen avoimuuden vaatimus voi romuttaa sisäisen minäkuvan. Puhun sillä kokemuksella, kun itse olen kouluttautunut alalle - on kaikki ollut kovin uutta - 90-luvulla ei puhuttu paljonkaan pedagogiikasta. Keskustelu on tullut myöhemmin, kun koulutettujakin on tullut enemmän. Olen ollut ensimmäisten koulutettujen joukossa (Tio+Peda) ja teatteripedagoginen ajattelu oli Suomessa vasta syntymässä. Silloin mentiin innolla ja ilolla - kokeiltiin ja luotiin. Se oli hyvä pohja tälle kaikelle jo olemassaolevalle. Turun taiteen ja viestinnän oppilaitos eli Tutvo antoi hyvät eväät työelämään, vaikka työ piti itse luoda pienistä muruista tai keksiä itse.
Olen useasti pyrkinyt ulos teatterikuplasta muihin töihin, mutta jokin vetää minut aina takaisin. Se jokin on sellainen sisäinen palo, joka tässä työssä vaaditaan. Muuten ei olisi jaksanut niitä kupruja, joita työelämä on eteen heittänyt. Olenkin sanonut nuorille, jotka miettivät teatterialaa ammatikseen, että sen kyllä tietää, kun teatteri kutsuu. Ei ole muita vaihtoehtoja. Jokin sisäinen ääni tai enemminkin roihu pakottaa teatterin äärelle. Mahdollisuutta pysyä siinä teatterin nuotion äärellä etsii niin pitkään, että sen löytää - tavalla tai toisella.
5 Vapaampaa keskustelua, yhteistyöhön liittyen tai esityksiin?
Esimerkkinä hedelmällisestä yhteistyöstä toisen espoolaisen taiteenalan oppilaitoksen kanssa - meillä on ollut lukuvuoden 19/20 kestänyt musiikkiteatteri-produktio ”Häräntappoase”. Se on toteutettu yhdessä naapurimme (toimistomme sijaitsevat molemmat samalla Espoon keskuksen alueella) Musiikkiopisto Avonian kanssa. Eskon opettaja Leena Gardiner ja Avonian lehtori Jussi Kontinen ovat upeasti vetäneet Anna-Leena Härkösen alkuperäistarinaan ja Anna-Mari Kähärän sävellyksiin perustuvan esityksen, jonka ensi-ilta (toivottavasti) on la 5.9 Otaniemen lukion salissa. Oppilaat ovat molemmista kouluista ja n.16-17 vuotiaita.
Olemme molemmat - apulaisrehtori ja minä - käyneet Turun taiteen viestinnän oppilaitoksen eli Tutvon 90-luvulla. Se oli taidekoulu, jossa kaikki taiteenlajit (teatteri, tanssi, sirkus, nukketeatteri, videoilmaisu yms.) sekoittuivat sulavasti keskenään oppilaiden yhteisten proggisten kautta. Olimme ehtineet opettaneet Taruelman kanssa yli kymmenen vuotta rinnakkain Eskossa omilla linjoillamme, kunnes tuli mahdollisuus kokeilla kerhotoiminnassa yhdistää sirkus ja teatteri. Tämä tapahtui vuonna 2016 ja sen jälkeen "hurahdimme" täysin sirkusteatterin mahdollisuuksiin. Kun vuonna 2018 uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön - oli siellä myös luomamme uusi tapa opettaa sirkusta ja teatteria. Pienet oppilaat 4v-9v aloittavat opinnot Eskossa sirkusteatteri-opinnoilla ja noin 10 vuotiaana he sitten valitsevat jatkavatko sirkuksessa, teatterissa vai molemmissa. Tämä on antanut oppilaille eväitä kehittää samaan aikaan mm.motorisia taitojaan ja eläytymistä satuihin. Koska halusimme antaa tämän saman mahdollisuuden oppia uusia ilmaisutapoja myös vanhemmille oppilaille - toimme sen lopputyö-produktioon. Nyt on tulossa jo toinen lopputyöesitys, jossa oppilaat yhdistävät sirkusta ja teatteria marraskuussa Louhisaliin ohjaavina opettajina teatteriopettaja Kimmo Tähtivirta ja sirkusohjaaja Juho Sarno. Lisätietoa esityksistä www.esko.fi.
Terhi on ollut Eskolla töissä vuodesta 2003 ja töihin hän on päässyt sinne vastaamalla lehti-ilmoitukseen. Terhi toteuttaa omaa taiteellisuutta aina silloin tällöin, kun siihen jää muilta töiltä aikaa ja omissa ohjauksissa ja käsikirjoituksissa pureudutaan yleensä ihmisen sisäiseen ristiriitaan. Terhin viimeisin ohjaus on vieraillut vuodesta 2017 eri paikoissa. Teos on nimeltään Yhteinen sävel ja teoksessa näyttelevät Miia Nuutila ja Antti Paavilainen.
6 Mitä kirjaa suosittelisit luettavaksi? (Tähän voi antaa amamttikirjallisuutta tai ihan kevyttä luettavaa) Meillä on tulossa tämmöinen osio lehteen, mutta tämä on vasta alussa.
Kaikille teatteriopeille, joiden tekisi mieli tai tulisi opetussuunnitelman mukaan opettaa teatterihistoriaa - suosittelen pari vuotta sitten ilmestynyttä Elina Kilkun teosta ”Teatterin tyylilajit”. Siinä on todella kompaktisti ja helposti lähestyttävästi esitelty teatterin eri tyylilajeja ja siten sivuttu myös teatterihistoriaa. Kirjassa on myös harjoitteita, joita voi käyttää opetusryhmien kanssa tutkiessaan jotain tiettyä ajanjaksoa historiassa. Historia ja erilainen tapa tehdä teatteria on muutenkin hyvä avata aika-ajoin lasten ja nuorten kanssa - sieltä voi löytää vastauksia erilaisiin esittämisen pulmiin ja ennen kaikkea perspektiiviä tähän hyvin omituiseen ihmiskunnan aikaan.
7 Terveisiä.
Lähetän tässä tsemppi-terveisiä kaikille Teille teatteria työkseen tekeville. Monella on saattanut mennä työt alta tämän hyvin erikoisen kevään aikana tai sen johdosta. Vaikka syksy ei näytä yhtään paremmalta - toivotaan, että kaikki kääntyy pian parhain päin. Erityisterkut Teille, joiden kanssa olen pyörinyt limittäin ja lomittain mustilla lattioilla vuosien varrella samaa maailmaa luoden. Lähetän terveisiä myös Teille, jotka ovat minun pyörimistäni ohjeistaneet ja vinkkejä siihen antaneet. Ilman Teitä ja tukeanne minusta ei olisi ollut tähän työhön.
Olen Espoon sirkus- ja teatterikoulu Eskon rehtori ja teatteriopettaja. Koulu antaa laajaa taiteen perusopetusta molemmilla taiteenaloilla. Olen toiminut nyt kolme lukuvuotta rehtorina - sitä ennen vuodesta 2003 päätoimisena teatterilinjan opettajana. Tehtäväni on olla sirkus- ja teatteriopettajien esimies, vastata koulumme taiteellis-pedagogisesta linjasta sekä kehittää koulua ja sen toimintaa yhteistyössä kaikkien Eskolaisten ja muiden koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Työhöni kuuluu edelleen myös viikottainen opetustyö. Tämän lisäksi edustan puheenjohtajana valtakunnallisessa Esittävien taiteiden oppilaitosten liitossa ETOL ry:ssä sekä Taiteen peruopetusliiton hallituksessa. Rehtorin työ onkin pitkälti sosiaalista, ihmisten kanssa yhdessä tehtävää työtä. Tärkeää on kuunnella eri tahoja, ottaa selvää asioista ja toimia rakentavasti. Eskossa mahtavaa on se, että hallintoon kuuluu minun lisäkseni myös apulaisrehtori Taruelma Heikkinen ja hallintojohtaja Susanna Hintikka. Saan peilata keskeneräisiäkin ajatuksia heidän kanssaan ja pohtia yhdessä ratkaisuja joskus kinkkisinkiin pulmiin. Tämä on hienoa ja tärkeää jatkuvan oppimisen kannalta.
2 Miten kuvailisit omaa työtäsi yhdellä lauseella?
Sirkuksen ja teatterin taiteen perusopetuksen kehittämistä ja edistämistä vuorovaikutuksellisessa yhteistyössä Eskolaisten, erilaisten toimijoiden, Espoon kaupungin, Opetushallituksen/OKM:n ja valtakunnallisten liittojen (Etol ry ja TPO ry) sekä mahdollisesti myös kansainvälisten tahojen kanssa.
3 Onko jokin asia yllättänyt rehtorin työssä?
Moni asia on ollut uutta ja ihmeellistä verrattuna päätoimisen teatteriopettajan työhön. Esimerkiksi ”asioiden loppuun saattaminen" ei ole enää mahdollista, koska ei ole olemassa olotilaa, jossa kaikki työt ikäänkuin olisivat valmiit tai tehty. Aina on jokin sähköposti odottamassa vastausta. Rehtorin työ vaatii tekijältään asioiden keskeneräisyyden sietoa ja silpputyön taitoa. Erittäin positiivisesti on yllättänyt se, että omien taitojen ja ajattelun kehittyminen voi olla jatkuvaa ja sen tulokset ovat näkyviä. Oma oppiminen ja kehittyminen onkin jonkinlainen edellytys työssä onnistumiselle, ja se inspiroi valtavasti kaikilla eämän osa-alueilla. Tärkeää onkin pitää huolta siitä, että innostuessaan jättää tilaa myös muulle elämälle ja vapaa-ajalle. Omasta hyvinvoinnista on huolehdittava ja sitä on vaalittava – muuten tätä työtä ei jaksa.
Tai onko tämän kevään tilanne vaikuttanut sinuun tai työhösi?
Tämä kevät on ollut todella poikkeuksellinen ja omalla tavallaan raskas kaikkine epätietoisuuksineen ja nopeine päätöksineen. Rehtorina ei ole voinut välttyä vääriltä arvioinneilta tai päätöksiltä. Koskaan ei ole voinut olla varma, että mikä nyt olisi viisainta. (lause pois) Äkkinäiset muutokset ovat aiheuttaneet ymmärrettävästi monissa kipuilua tavalla tai toisella. Harva meistä on tottunut siihen, että työelämä menee täysin uusiksi yhdessä yössä niin kuin etäopetuksen kanssa kävi. Ajattelen tässä kohtaa lämpimästi kaikkia opettajia kaikilla opetuksen tasoilla, jotka ovat tämän nopean käännöksen joutuneet tekemään. Erityisesti esittävän taiteen aloilla ei ole ollut itsestäänselvää astua esiin opettajana tietokoneen ruudulla. Sitä on säälittävän paljas - pelkän puhuvan päänsä kanssa - kaiken sen nonverbaalin ja kehoviestinnän jälkeen, mihin on vuosien ajan teatteritunneilla tottunut. Vuorovaikutus jää kovin pieneksi (tai se tuntuu siltä), kun siitä poistaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ilmaisuun. Itselläni se aiheutti suurta pelkojen voittamista ensimmäisten viikkojen aikana ja vertaisin sitä esiintyjän lavalle menoon. Ramppikuume oli minulle todellisuutta etäopetuksen kuin myös palavereiden aikana pitkään.
4 Mistä haluaisit puhua, mistä haluaisit lukijoiden kuulevan?
Minusta on ollut hienoa seurata sitä, miten pedagogiikka ja sen asema on nostanut päätään lasten ja nuorten teatteriopetuksessa. Pedagogiikan laitos Teatterikorkeakoulussa on tasoittanut tietä monille teatterialan ammattilaisille opetuksen kentällä ja myös Turun Taideakatemia on antanut opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa Tio-opintojen aikana pedagogisen pätevyyden. Nämä ovat tärkeitä alaa oikeaan suuntaan vieviä asioita koko teatteriopetuksen ja myös harrastajateatterin kentällä.
Se, että teatteriopettaja toimii vastuullisesti lasten ja nuorten kanssa on ensiarvoisen tärkeää jokaisen henkilökohtaisen kasvun tiellä. Teatterityö on niin kokonaisvaltaista ja jokaisen persoonaa lähelle menevää, että vääränlainen avoimuuden vaatimus voi romuttaa sisäisen minäkuvan. Puhun sillä kokemuksella, kun itse olen kouluttautunut alalle - on kaikki ollut kovin uutta - 90-luvulla ei puhuttu paljonkaan pedagogiikasta. Keskustelu on tullut myöhemmin, kun koulutettujakin on tullut enemmän. Olen ollut ensimmäisten koulutettujen joukossa (Tio+Peda) ja teatteripedagoginen ajattelu oli Suomessa vasta syntymässä. Silloin mentiin innolla ja ilolla - kokeiltiin ja luotiin. Se oli hyvä pohja tälle kaikelle jo olemassaolevalle. Turun taiteen ja viestinnän oppilaitos eli Tutvo antoi hyvät eväät työelämään, vaikka työ piti itse luoda pienistä muruista tai keksiä itse.
Olen useasti pyrkinyt ulos teatterikuplasta muihin töihin, mutta jokin vetää minut aina takaisin. Se jokin on sellainen sisäinen palo, joka tässä työssä vaaditaan. Muuten ei olisi jaksanut niitä kupruja, joita työelämä on eteen heittänyt. Olenkin sanonut nuorille, jotka miettivät teatterialaa ammatikseen, että sen kyllä tietää, kun teatteri kutsuu. Ei ole muita vaihtoehtoja. Jokin sisäinen ääni tai enemminkin roihu pakottaa teatterin äärelle. Mahdollisuutta pysyä siinä teatterin nuotion äärellä etsii niin pitkään, että sen löytää - tavalla tai toisella.
5 Vapaampaa keskustelua, yhteistyöhön liittyen tai esityksiin?
Esimerkkinä hedelmällisestä yhteistyöstä toisen espoolaisen taiteenalan oppilaitoksen kanssa - meillä on ollut lukuvuoden 19/20 kestänyt musiikkiteatteri-produktio ”Häräntappoase”. Se on toteutettu yhdessä naapurimme (toimistomme sijaitsevat molemmat samalla Espoon keskuksen alueella) Musiikkiopisto Avonian kanssa. Eskon opettaja Leena Gardiner ja Avonian lehtori Jussi Kontinen ovat upeasti vetäneet Anna-Leena Härkösen alkuperäistarinaan ja Anna-Mari Kähärän sävellyksiin perustuvan esityksen, jonka ensi-ilta (toivottavasti) on la 5.9 Otaniemen lukion salissa. Oppilaat ovat molemmista kouluista ja n.16-17 vuotiaita.
Olemme molemmat - apulaisrehtori ja minä - käyneet Turun taiteen viestinnän oppilaitoksen eli Tutvon 90-luvulla. Se oli taidekoulu, jossa kaikki taiteenlajit (teatteri, tanssi, sirkus, nukketeatteri, videoilmaisu yms.) sekoittuivat sulavasti keskenään oppilaiden yhteisten proggisten kautta. Olimme ehtineet opettaneet Taruelman kanssa yli kymmenen vuotta rinnakkain Eskossa omilla linjoillamme, kunnes tuli mahdollisuus kokeilla kerhotoiminnassa yhdistää sirkus ja teatteri. Tämä tapahtui vuonna 2016 ja sen jälkeen "hurahdimme" täysin sirkusteatterin mahdollisuuksiin. Kun vuonna 2018 uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön - oli siellä myös luomamme uusi tapa opettaa sirkusta ja teatteria. Pienet oppilaat 4v-9v aloittavat opinnot Eskossa sirkusteatteri-opinnoilla ja noin 10 vuotiaana he sitten valitsevat jatkavatko sirkuksessa, teatterissa vai molemmissa. Tämä on antanut oppilaille eväitä kehittää samaan aikaan mm.motorisia taitojaan ja eläytymistä satuihin. Koska halusimme antaa tämän saman mahdollisuuden oppia uusia ilmaisutapoja myös vanhemmille oppilaille - toimme sen lopputyö-produktioon. Nyt on tulossa jo toinen lopputyöesitys, jossa oppilaat yhdistävät sirkusta ja teatteria marraskuussa Louhisaliin ohjaavina opettajina teatteriopettaja Kimmo Tähtivirta ja sirkusohjaaja Juho Sarno. Lisätietoa esityksistä www.esko.fi.
Terhi on ollut Eskolla töissä vuodesta 2003 ja töihin hän on päässyt sinne vastaamalla lehti-ilmoitukseen. Terhi toteuttaa omaa taiteellisuutta aina silloin tällöin, kun siihen jää muilta töiltä aikaa ja omissa ohjauksissa ja käsikirjoituksissa pureudutaan yleensä ihmisen sisäiseen ristiriitaan. Terhin viimeisin ohjaus on vieraillut vuodesta 2017 eri paikoissa. Teos on nimeltään Yhteinen sävel ja teoksessa näyttelevät Miia Nuutila ja Antti Paavilainen.
6 Mitä kirjaa suosittelisit luettavaksi? (Tähän voi antaa amamttikirjallisuutta tai ihan kevyttä luettavaa) Meillä on tulossa tämmöinen osio lehteen, mutta tämä on vasta alussa.
Kaikille teatteriopeille, joiden tekisi mieli tai tulisi opetussuunnitelman mukaan opettaa teatterihistoriaa - suosittelen pari vuotta sitten ilmestynyttä Elina Kilkun teosta ”Teatterin tyylilajit”. Siinä on todella kompaktisti ja helposti lähestyttävästi esitelty teatterin eri tyylilajeja ja siten sivuttu myös teatterihistoriaa. Kirjassa on myös harjoitteita, joita voi käyttää opetusryhmien kanssa tutkiessaan jotain tiettyä ajanjaksoa historiassa. Historia ja erilainen tapa tehdä teatteria on muutenkin hyvä avata aika-ajoin lasten ja nuorten kanssa - sieltä voi löytää vastauksia erilaisiin esittämisen pulmiin ja ennen kaikkea perspektiiviä tähän hyvin omituiseen ihmiskunnan aikaan.
7 Terveisiä.
Lähetän tässä tsemppi-terveisiä kaikille Teille teatteria työkseen tekeville. Monella on saattanut mennä työt alta tämän hyvin erikoisen kevään aikana tai sen johdosta. Vaikka syksy ei näytä yhtään paremmalta - toivotaan, että kaikki kääntyy pian parhain päin. Erityisterkut Teille, joiden kanssa olen pyörinyt limittäin ja lomittain mustilla lattioilla vuosien varrella samaa maailmaa luoden. Lähetän terveisiä myös Teille, jotka ovat minun pyörimistäni ohjeistaneet ja vinkkejä siihen antaneet. Ilman Teitä ja tukeanne minusta ei olisi ollut tähän työhön.
Katja Honkanen on Teatteriryhmä SUMUn perustaja. Itseoppinut ja vähän opiskellut näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja sekä nykyinen kulttuurituottajaopiskelija HUMAK AMK:ssa. Intohimona on teatteri, yleisössä, lavalla, tai takapiruna, aina yhtä ihanaa. Silloinkin, kun tulee teatteri burn out, pidän tauon ja palaan silti aina takaisin teatteriin.
Tätä kirjaa suosittelen: Kirja-arvostelu
TULOSSA: videohaastattelu!
Menossa mukana:
Espoon kaupunginteatterisäätiö sr
Espoon sirkus- ja teatterikoulu Esko
Etelä-Karjalan Estradi ry
Föreningen för Drama Och Teater, DOT rf
Garantiföreningen för Svenska Teatern rf
Keski-Suomen Draamaopettajat ry
KokoTeatteri-yhdistys ry
Kouvolan Teatteri Oy
Kuusankosken Teatteri
Kuusankosken Toimintavoima Oy
Lahden kaupunki
Lohjan Art & Music ry
Q-teatteri ry
Ryhmäteatterin Kannatus ry
Suomen Kansallisteatteri Oy
Tampereen Teatteri Oy
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Kannatus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Teatteriosuuskunta ILMI Ö
Teatteriryhmä SUMU ry
Teatteriyhdistys Tuike ry
Turun Kaupunginteatteri Oy
Espoon kaupunginteatterisäätiö sr
Espoon sirkus- ja teatterikoulu Esko
Etelä-Karjalan Estradi ry
Föreningen för Drama Och Teater, DOT rf
Garantiföreningen för Svenska Teatern rf
Keski-Suomen Draamaopettajat ry
KokoTeatteri-yhdistys ry
Kouvolan Teatteri Oy
Kuusankosken Teatteri
Kuusankosken Toimintavoima Oy
Lahden kaupunki
Lohjan Art & Music ry
Q-teatteri ry
Ryhmäteatterin Kannatus ry
Suomen Kansallisteatteri Oy
Tampereen Teatteri Oy
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Kannatus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Teatteriosuuskunta ILMI Ö
Teatteriryhmä SUMU ry
Teatteriyhdistys Tuike ry
Turun Kaupunginteatteri Oy